Leena Liukkonen kertoi blogissaan mielenkiintoisesta tapahtumasarjasta venäläisen sosiaalisen verkkosivuston VK (VKnontakte) ja sen perustajan Pavel Durovin ympärillä. Sivusto on joutunut tämän kuukauden aikana erityisen huomion kohteeksi. Ensin Novaja Gazeta väitti, että Vkontakte on luovuttanut käyttäjätietoja turvallisuuspalveluille sekä tehnyt yhteistyötä presidentin hallinnon kanssa. Durovin on myös väitetty olleen osallisena liikenneonnettomuudessa, jossa valkoinen Mersu törmäsi liikennepoliisiin.

Durov on kuitenkin korostanut, kuten monesti  aiemminkin, ettei aja autoa vaan käyttää metroa. Vaikka Durov on nähty kyseisen auton vieressä kesäkuussa 2012, Mersu ei ilmeisesti ole hänen.  Pietarin liikennepoliisin johdon mukaan hän ei ollut autossa, mutta häntä kuullaan kolarin tutkinnassa todistajana. Durovin kotiin tehty etsintä herättää myös kysymyksiä, koska tutkinta tehtiin juuri ennen kauppoja, joissa kaksi merkittävää osakkeenomistajaa myivät 48 prosenttia Vkontakten osakkeista.

Niin tai näin, Vkontakte on yksi Venäjän vaikutusvaltaisimmista medioista. Päivittäin ns. ”venäläistä Facebookia” käyttää tällä hetkellä tilastojen mukaan jopa yli 47 miljoonaa käyttäjää.

3654s

 

Romaanista Metro 2033 tuttu kirjailija Dmitri Gluhovski kirjoittaa kolumnissaan, että Venäjä menettää viimeisen aidosti riippumattoman tiedotusvälineen.  Hänen mielestään yleistyneet hyökkäykset sivustoon ja 48 prosentin osakkeen kiistanalainen myynti öljyrahoilla operoivalle United Capital Partners – yhtiölle ei ole sattumaa. Hän vertaa tapahtunutta riippumattoman television haltuunottoon 2000-luvun alussa, ja korostaa entisten Nashi -liikkeen aktiivistien ja Pavel Astahovin yhtäkkiä herännyttä mielenkiintoa VK:ssa esiintyvää laitonta materiaalia kohtaan.  Itse haluaisin vielä muistuttaa, että suuremman osan väitöskirjansa aineistosta varastanut Astahov toimi aikoinaan juuri NTV:n omistajan Vladimir Gusinskin asianajajana.

Slon.ru yhtyy Gluhovskin ajatuksiin, että valtiovallan tavoitteena on saada kontrolliin maan suurin riippumaton sosiaalinen verkkosivusto ja tämä on ollut jo pitkään odotettavissa. Vaikka Durovilla on vain 12 prosenttia yhtiön osakkeista, on hän kuitenkin edelleen Vkontakten itsevaltainen johtaja, koska hän päättää yhtiössä, ainakin toistaiseksi, myös Venäjän rikkaimman miehen Ališer Usmanovin puolesta (40 %). Tästä huolimatta miehillä on ollut ristiriitoja, joten Usmanovin suhteilla uusiin omistajiin on sivuston ja Durovin tulevaisuuden näkökulmasta paljon merkitystä.

Nikolai Kononov nimittää Vkontakten perustajaa kirjassaan ”Durovin koodi” uuden sukupolven poliitikoksi, joka pystyy yhdistämään ja johtamaan väkeä, mutta itse Durov ei ole tästä kiinnostunut. Durov on yrittänyt pysyä sivussa politiikasta, ja ehkä juuri tämän takia hän voi menettää valtansa omassa luomuksessa.

Mutta onko Vkontakte todella riippumaton media?

Joulukuussa 2011 Pavel Durov kertoi, että turvallisuuspalvelut olivat pyytäneet sulkemaan opposition ryhmiä. Durov kieltäytyi avoimesti, mistä sai Internetissä paljon kehuja. Alussa mainitussa Novaja Gazetan artikkelissa kuitenkin väitetään, että asia ei mennyt niin kuin Durov kertoo. Novaja Gazetassa spekuloidaan Pavel Durovin ja VK:n entisen lehdistösihteerin Vladislav Tsipluhinin epäilyksiä aiheuttavilla kirjeillä sen aikaiselle presidentin hallinnon varajohtajalle Vladislav Surkoville.

 Jos kirjeet ovat aitoja, niissä muun muassa kerrotaan, että Vkontakte on jo monen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä turvallisuuspalveluiden kanssa luovuttamalla niille tietoja tuhansista verkoston käyttäjistä (ip-osoitteet, puhelinnumerot ja muu informaatio, joka tarvitaan henkilön tunnistamisessa).

Durov kirjoittaa:

”Olemme huolissaan mahdollisesta poliittisesta ja taloudellisesta epävakaudesta Venäjällä ja olemme valmiit toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja auttamaan valtiollisia palveluja estämään väkivallan ja kaaoksen leviämistä”.

[–]

“Kaikki Vkontakten osakkeenomistajat ovat kiinnostuneet valtiollisen vakauden säilyttämisestä. Tällä hetkellä pohdimme, mitä vielä me voisimme tehdä teknisellä tasolla yhteiskunnan emotionaalisen kiihkon lievittämiseksi, kiinnittämättä yleisön negatiivista huomiota.”

Durov kuvaa Vkontaktea viimeisenä vartiona, joka suojaa Facebookin tunkeutumiselta Venäjälle. Hänellä on ehdotus Internetin kahdesta strategisen kehitylinjauksesta:  Joko jatketaan verkon epäsuoraa kontrollia tai estetään käyttäjien pääsyä tietyille sivustoille Kiinan malliin.

Tsipluhin puolestaan kirjoittaa, että he ovat estäneet radikaalisesti ajattelevien ihmisten tilejä, mutta eivät halua sulkea oppositioryhmiä, koska sillä voi olla peruuttamattoman negatiivinen vaikutus niin verkkosivulle kuin maan hallitukselle. Tsipluhin myös kertoo verkossa kuuluisan toimittajan Sergei Minajevin (MinaevLive/KontrTV) aikeista vahvistaa jännitettä kahteen leiriin jakautuneen opposition välillä ja luoda konflikti. (Tällä tarkoitettiin ensimmäistä suurta protestia, jolloin osa oppositiosta halusi mennä luvalliseen mielenosoitukseen Bolotnaja aukiolle ja osa suunnitteli lähtevänsä luvattomaan mielenosoitukseen Vallankumouksen aukiolle.)

Myöhemmin Tsipluhin myönsi tehneensä yhteistyötä presidentin hallinnon kanssa muun muassa The Twitter Journal -sivuston luomisessa, mutta sen enempää  Durovilla kuin Vkontaktella ei ole hänen mukaansa asian kanssa mitään tekemistä. Tsipluhin kertoo, että kannatti pitkään Kremlin politiikkaa  eikä hän sitä koskaan salannut, mutta hänen poliittiset näkemyksensä muuttuivat joulukuun 2011 mielenosoitusten jälkeen.

Tsipluhinin kirje Surkoville

Tsipluhinin kirje Surkoville

Tsipluhinin kirje Surkoville

 

Durovin kirje Surkoville

Durovin kirje Surkoville

Durovin kirje Surkoville

Mainokset