Vielä muutama vuosi sitten oli vaikea kuvitella, että jokin olemassa olevista venäläisistä yrityksistä, haastaisi Gazpromin maakaasun vientimonopoliaseman. Näin kuitenkin kävi, kun Venäjän suurin itsenäinen kaasun tuottaja NOVATEK pyysi vientilupaa nesteytetylle maakaasulle (LNG) energiaministeriöltä.

Viime vuosina NOVATEK on vahvistanut asemansa Venäjän energiamarkkinoilla ja on tällä hetkellä maan toiseksi suurin maakaasun tuottaja. Vuonna 2011 NOVATEK tuotti noin kahdeksan prosenttia koko Venäjän maakaasusta ja yhtiön osuus kotimaisissa kaasun toimituksissa oli noin 15 prosenttia.

Vuonna 1994 perustettu NOVATEK on historiansa aikana kehittynyt suureksi konserniksi, johon kuuluu lukuisia energia-alan yrityksiä. Tämän lisäksi NOVATEK:n tytäryhtiönä voidaan pitää Venäjän suurinta petrokemian alan holdinginyhtiötä SIBUR, sillä sekä NOVATEK:lla että SIBUR:lla on tällä hetkellä käytännössä samat omistajat.  Molempien suuryritysten hallituksen puheenjohtajana toimiva miljardööri Leonid Mihelson omistaa Vedomosti-lehden mukaan noin 25 prosenttia NOVATEK:n osakkeista ja 57,5 prosenttia SIBUR:n osakkeista.

Toinen yritysten merkittävä omistaja on Suomen kansalainen ja Venäjän presidentin läheinen ystävä Gennadi Timtšenko. Hän omistaa (Volga Resources) tällä hetkellä 23 prosenttia NOVATEK:n osakkeista ja 37,5 prosenttia SIBUR:n osakkeista. Tämän lisäksi Timtšenko omistaa 50 prosenttia sveitsiläisestä öljykauppayhtiöstä GUNVOR, joka arvioiden mukaan myy jopa 40 prosenttia venäläisestä öljystä. Vladimir Putinin valtakaudella Timtšenkosta on tullut miljardööri ja hänen omaisuudeksi arvioidaan noin 9,1 miljardia dollaria (#12 Venäjällä vuonna 2012). Vain neljän viime vuoden aikana Timtšenkon yritykset saivat valtion sopimuksia yli 113 miljardin ruplan arvosta.

NOVATEK:n kiinnostus nesteytetyn maakaasun (LNG) vientiin heräsi yhtiön aloitettua suuren  projektin Jamalin niemimaalla (”Yamal LNG”). Hankkeen tavoitteena on hyödyntää alueella sijaitsevan kaasukentän (South–Tambeyskoye Field) varoja tuottamalla nesteytettyä maakaasua.

Tuleva tuotantolaitos sijoittuu Sabetta nimisen kylän seudulle Jamalin koillisosassa. Vuonna 2011 alkoivat infrastruktuurin, asuinkompleksin ja kiitoradan rakentamisen valmistelut. Kesällä 2011 aloitettiin kaasun kuljetuksen kannalta keskeisen sataman rakentaminen. Venäjän hallituksen joulukuun 2011 asetuksen mukaan sataman rakentamista tuetaan 47,2 miljardilla ruplalla liittovaltion kassasta sekä 25,9 miljardilla ruplalla budjetin ulkopuolisista varoista vuosina 2012–2016. Kokonaisuudessa ”Yamal LNG” tulee maksamaan noin 20 miljardia dollaria lukuun ottamatta sijoituksia liikenneinfrastruktuuriin ja tankkerilaivaston rakentamista. Kustannusarviot vaihtelevat ja todellisuudessa lopullinen summa voi olla reilusti suurempi.

Lontoossa joulukuussa 2011 esitetyn yhtiön strategian mukaan ”Yamal LNG” tuotantolaitoksessa tulee olemaan kolme tuotantolinjaa (three production trains), joista jokainen tuottaa 5 miljoonaa tonnia nesteytettyä kaasua vuodessa. Yhteensä laitoksen kapasiteetti on 15 miljoonaa tonnia nesteytettyä kaasua vuodessa eli noin 20,7 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa (1 Mt LNG = 1.3802622498753 Gm3 NG). Suunnitelman mukaan ensimmäinen linja aloittaa toimintansa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä.

Mihelson tapasi Venäjän presidentti Putinin 19. marraskuuta 2012.  Hän kertoi, että NOVOTEK odottaa valtion tutkimuksen ja ympäristökatsauksen tulosta. Putinin puolestaan muistutti, että NOVOTEK:n täytyy tehdä yhteistyötä ”Gazprom exportin” kanssa ja solmia alustavia vientisopimuksia ulkomaille. Kuitenkin NOVOTEKin omistajat eivät ole kuitenkaan tähän tyytyväisiä, sillä kalliin projektin menestys vaatii asiantuntijoiden mielestä luopumista Gazpromin maakaasun vientimonopolista ainakin nesteytetyn maakaasun osalta. Haastattelussaan venäläiselle Forbesille lokakuussa Gennadi Timtšenko kertoi, että yhtiö ei ole tyytyväinen Gazpromin työhön, koska se ei etsi asiakkaita Jamalin nesteytetylle kaasulle. Miljardööri valittaa, että Gazprom ei solminut yhtäkään sopimusta eikä anna mitään lupauksia.   ”Jos monopoli ei pysty suorittamaan toimeksiantosopimusta, antakaa meille mahdollisuus solmia pitkäaikaisia sopimuksia itsenäisesti”, Timtšenko korosti.

Kommersant-lehden analyysin mukaan Gazpromin toimimattomuus rajoittaa NOVATEK:a paitsi asiakkaiden valinnassa, mutta myös sijoitusten saannissa, sillä sopimukset ovat lainojen vakuutena. Asiantuntijat epäilevät, ettei Gazprom halua luopua vientimonopolista ja selittävät Gazpromin passivisuutta seuraaviin perustein:

a)      Gazprom ei ole kiinnostunut NOVATEK:n markkinoinnista, koska sen saama välityspalkkio on vain prosentti toimituksen summasta.

b)      Koska NOVATEK pitää Eurooppaa nesteytetyn kaasun pääasiallisina kohdemarkkinoina, se voi kilpailla Gazpromin putkikaasun sekä Venäjän energiajättiläisen omien LNG projektien kanssa.

Myöhemmin Putin on puhunut ”tarpeellisuudesta harkita LNG:n asteittaista viennin vapauttamista” valtion energiasektorin kehityksestä vastaavan komission kokouksessa. Hänen mukaansa, jos Venäjän ei harjoita aktiivista politiikka tässä asiassa, sillä on riski menettää LNG -kaasun markkinat lähes kokonaan.  Putin myös korosti, että Venäjän osuus maailman LNG -markkinoilla on tällä hetkellä vain 3,6 prosenttia.

Samaan aikaan Gazpromilla on ongelmia Euroopan markkinoilla ja sen markkinaosuus on hitaasti laskemassa. Forbes kirjoittaa, että nyt kun Euroopassa on ilmestynyt edullinen nestekaasu, Gazpromin asiakkaat valittavat korkeista hinnoista ja joustamattomuudesta. Jos Gazprom ei kestä jatkossakaan kilpailua, ei voida sulkea pois sitä, että hallitus sallii muillekin pelaajille osallistua vientiin.  Timtšenko kertoo, että ”NOVATEK haluaa olla mukana Euroopan markkinoilla ja eurooppalaiset haluavat nähdä siellä muitakin kuin Gazprom.”  Myös NOVATEK:n hallituksen puheenjohtaja Leonid Mihelson katsoo, että ”Yamal LNG” kaasun myynti on kannattavampaa juuri Euroopassa.

Gazprom ei myy nesteytettyä kaasua Euroopassa eikä halua luopua nykyisestä asemastaan. Energiajättiläisen varapuheenjohtaja Aleksandr Medvedev muun muassa totesi:

”Meillä ei ole eturistiriitoja. Ottaen huomioon, että Gazprom omistaa 10 prosenttia NOVATEK:n osakkeista, olemme kaikki samassa veneessä.  Jokaisen pitäisi hoitaa omaa tehtäväänsä. NOVATEK:n kuluu tehdä työtä yhteistyökumppaniensa ja ulkomaalaisten osakkeenomistajien kanssa, sekä tuottaa nesteytettyä maakaasua. Ja meidän [Gazpromin] – venäläisen maakaasun vientiyrityksenä, mukaan lukien nesteytetyn kaasun – on pyrittävä viemään nesteytettyä maakaasua mahdollisimman edullisin ehdoin.”

Venäjän energiaministeri Aleksandr Novak ilmoitti toimittajille vielä marraskuussa, että energiaministeriö harkitsee Gazpromin vientimonopolin poistamisen mahdollisuutta ja aikoo tehdä esityksen hallitukselle vuoden 2012 loppuun mennessä. Syystä tai toisesta suunnitelma on polkenut paikallaan kunnes helmikuun puolivälissä valtion öljyjätti Rosneftin pääjohtaja Igor Setšin puuttui kamppailuun ja pyysi hallitusta vapauttamaan nesteytetyn maakaasun vientiä. Vaikka Rosneftilla ei ole tällä hetkellä omaa nesteytetyn kaasun tuotantoa, yhtiöllä on ilmeisesti asian suhteen pitkälle meneviä suunnitelmia. Setšinin mukaansa tämä askel ei vahingoita Gazpromin monopoliasemaa, sillä nesteytettyä kaasua myydään ”täysin toisilla markkinoilla”. Mitä Setšin tarkoitti ”toisilla markkinoilla” tuli selville 18. maaliskuuta, kun ministeri Novak kertoi, että energiaministeriö tekee esityksen LNG -kaasun viennin sääntöjen muutoksesta kuukauden kuluessa.  NOVATEK:n toiveista huolimatta, ministeriön suunnitelman mukaan riippumattomat kaasun tuottajat voisivat myydä LNG -kaasua suoraan kaikilla markkinoilla, paitsi Euroopassa. vastustaa kuitenkin edelleen muun muassa Gazpromin hallituksen puheenjohtaja Viktor Zubrkov.

Jos hallitus ei myönnä NOVATEK:lle vientilupaa, kaasua myydään ulkomaille NOVATEK:n ja ”Gazprom exportin” vuonna 2010 solmitun sopimuksen mukaisesti. Tämän sopimuksen mukaan juuri Gazprom tekee sopimuksia kuluttajin kanssa. NOVATEK saa itsenäisesti etsiä kumppaneita ja neuvotella. Gazpromilla on oikeus lunastaa jopa 50 prosenttia LNG:n tuotannosta, jos se tarjoaa vähintään yhtä korkean hinnan kuin vapailla markkinoilla.

P.S.

On huomauttava, että Gennadi Timtšenko ei ole ainoa Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva ”suomalainen”. Venäjän presidentin pitkäaikainen sparrauskumppani judossa Arkadi Rotenberg sai valtion sopimuksia noin 900 miljardin ruplan arvosta vuosina 2007–2011. Hänen veljensä ja liikekumppaninsa Boris Rotenberg on toiminut judovalmentajana Suomessa ja sai Suomen kansalaisuuden 1990-luvun alussa.

Advertisements