Kello 12:00 12.12.2012 Venäjän federaation perustuslain päivänä Vladimir Putin piti jokavuotisen presidentin puheen Venäjän liittokokoukselle. Tänä vuonna Putinin esiintyminen herätti kiinnostusta kahdesta syystä. Ensinnäkin lehdistösihteeri Dmitri Peskov lupasi, että puhe sisältää strategisia linjauksia. Monet toivoivat, että Putinin itse laatima puhe olisi määritellyt paitsi hänen kolmannen presidenttikautensa linjan myös antanut vastauksen siihen, onko presidentti valmis vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa.

 Puheelta odotettiin paljon myös siksi, että lokakuun viimeisenä päivänä saatiin tietää, ettei Putin esiinny tänä vuonna televisiossa ns.” suorassa linjassa.” Ohjelmassa hän on vuodesta 2001 alkaen vastannut kansalaisten ja median kysymyksiin. Viime vuonna suora linja kesti noin neljä tuntia ja oli erittäin suosittu katsojien keskuudessa. Perinteisen ohjelman peruutus selitetään muun muassa Putinin terveydentilan heikkenemisellä. Jälkikäteen voi todeta, että juuri se, miten presidentti jaksoi seisoa tai hänen  ihonvärinsä, vaikutti kiinnostavan ainakin toimittajia ja oppositiota enenmmän kuin puheen sisältö.

312845_271634719626009_2038254729_n

Lenta.ru kirjoittaa jo lähetyksen alussa tulleen selväksi, että, että Kremliin kokoontuneet korkeat vieraat eivät odottaneet esityksestä paljon. Puheen loppupuolella heidän kasvoillaan olivat suorastaan tylsistyneet ilmeet, ja ensimmäisessä rivissä istuva pääministeri Dmitri Medvedev katseli kattoon. Mitään todella yllättävä Putin ei sanonut, vaan lähinnä puhui vaalikampanjan aikana annettujen lupauksien toteuttamisesta. Vaikka aikaisemmin presidentti sanoi yhteiskunnassa olevan tahtoa muutokseen, hän ei sanoutunut irti repressiivisestä politiikasta. Ainoa kommentti, joka koski Medvedevin aloittamaa poliittisen järjestelmän reformia oli se, että Putin kannatti paluuta vaalijärjestelmään, jossa osa kansanedustajista valitaan puoluelistoilla ja osa enemmistövaali periaatteella.

Presidentti totesi, että Venäjä jakaa yleismaailmalliset demokratian periaatteet, mutta venäläisen demokratian tulee olla Venäjän kansalaisten valinta, jota ei voida määrätä maan ulkopuolelta. ”Meidän täytyy kiinnittää huomiota suoran demokratian kehitykselle. Venäjällä ei ole, eikä voi olla toista poliittista vaihtoehtoa, kuin demokratia”, kertoi Putin.

Nämä ehdottomasti oikeat sanat ovat valitettavasti usein ristiriidassa käytännön toiminnan kanssa.

Suurimman osan puheestaan presidentti puhui yleisölle tutuista asioista: valtion suvereniteetista, demografiasta, koulutuksesta, terveydenhuollosta, venäjän kielestä ja valtion historiasta, kasvatuksesta, taistelusta korruptiota vastaan, maatalouden kehittämisestä jne. Ainoa oikeasti ideologisesti tärkeä ja uusi suunnitelma oli lupaus sijoittaa osan ns. reservivaroista (noin 88 miljardia dollaria) kansallisiin infrastruktuurihankkeisiin. Putinin mukaan Venäjän täytyy saavuttaa 5–6 % BKT:n kasvun vuodessa ja luoda olosuhteita, joissa offshore-liiketoiminta itse haluaisi palata Venäjälle. Hän korosti, että progressiivista verotusta ei oteta käyttöön, mutta vuodeksi 2013 suunnitellaan uusi ylellisyysvero, joka koskee mm. kalliita hankkeita kuten kiinteistöjä ja autoja.

Poliittisen liturgian ja populismin lisäksi presidentti kiinnitti erityistä huomiota yhteiskunnan moraaliseen tilaan. Hänen mukaansa hengellisten arvojen puute on vakava uhka maan asteittaiselle kehittymiselle.  Polit.ru kirjoittaa, että puheen sanoma oli voimakkaasti ideologinen ja on pyrkimys muotoilla maan kehityksen linjan – eräänlainen ”putinilaisuus, ortodoksisuus ja kansanomaisuus”.

Politologi Gleb Pavlovskin mukaan Putinin puhe ei tarjonnut voimakkaita tunteita, strategiaa eikä varsinkaan minkäänlaista poliittista suuntausta ja oli heikompi kuin vuosien 2000 tai 2004 linjapuheet. Kansanedustaja Dmitri Gudkov toteaa, että niin kuin aina, puheessa oli paljon kauniita sanoja, paljon oikeita ajatuksia, mutta ei juurikaan mitään poliittisista reformeista, ja ilman niitä, kaikki muu Venäjällä on mahdotonta toteuttaa. Vladimir Putinin tukija, politologi Sergei Markov jäi puolestaan tyytyväisenä:  ”On mukava, kun kritisoit presidenttiä, ja sitten käy ilmi, että hän kuulee sinua ja sinun ideoita, ja tukee niitä. Tässä mielessä olin erittäin iloinen. Maa tarvitsee kansallista ideaa, maa on väsynyt pelkästä pragmatismista, joka kääntyy jo kyynisyydeksi ja ylipaisuneeksi egoismiksi. Presidentti selvästi puhui tästä. Me tarvitsemme moraalin ja etiikan elpymistä, presidentti kuuli myös tämän ja kannatti”, kertoo Markov.

Mainokset