Venäjän puoluekenttä sai toukokuussa kaksi uutta jäsentä, kun maan Oikeusministeriö hyväksyi virallisiksi uusiksi puolueiksi Vihreän allianssin ja Naisten puolueen.  Uusien puolueiden rekisteröiminen helpottui huomattavasti sen jälkeen kun Venäjän parlamentti hyväksyi maaliskuussa joukon asiaan liittyviä lakimuutoksia. Lakimuutosten on ennustettu synnyttävän Venäjälle varsinaisen uusien puolueiden buumin. Tähän mennessä varsinaista buumia ei kuitenkaan ole vielä nähty, vaikkakin erilaisia suunnitelmia uusien puolueiden perustamisesta on esitetty kymmenittäin.

Oleg Mitvol (Kuva: finam.fm)

Vihreän Allianssin puoluehallituksen puheenjohtaja Oleg Mitvol on työskennellyt Venäjän ympäristönvalvontaviraston johtajana vuosina 2004 – 2009 sekä sen jälkeen Moskovan kaupunginosaprefektinä 2009 – 2010. Prefektuurin johdossa Oleg Mitvol otti vuonna 2010 näkyvästi yhteen nuorisojärjestö Nashin kanssa ja hänet erotettiin tehtävästään sen jälkeen kun Moskovan pormestariksi nimettiin Juri Luzhkovin tilalle Sergei Sobjanin. Viime parlamenttivaaleissa Mitvol oli ehdokkaana Yhtenäisen Venäjän listoilla, muttei tullut valituksi parlamenttiin.

Oleg Mitvolin mukaan Vihreä allianssi on puhtaasti ympäristöasioita ajava puolue, jollaista on jo pitkään kaivattu Venäjälle. Puolueen tehtävänä on muun muassa lobata ympäristöarvoja ja ekologista lainsäädäntöä.
– Tuemme samoja arvoja kuin pääosa eurooppalaisista ympäristöpuolueista, teemme yhteistyötä kansainvälisten ympäristöjärjestöjen kanssa ja valmistaudumme lokakuun paikallisvaaleihin, kertoo Mitvol.

Keskiviikkona Venäjän oikeusministeriö hyväksyi viralliseen puoluerekisteriin myös toisen uuden puolueen, jonka virallinen nimi on ”Naisten puolesta Venäjällä”. Naisten puolueen tavoitteena on ajaa erityisesti lapsiperheiden asiaa, joten puhtaasti feministisestä puolueesta ei siis varsinaisesti ole kyse. Järjestö on perustettu vuonna 2007 ja siinä on noin 100 000 jäsentä. Jäsenistä noin puolet on miehiä.

Galina Havrajeva

Naisten puolueen johtaja  osallistui presidentti Dmitri Medvedevin kutsusta viime helmikuussa järjestettyyn, presidentin ja ei-parlamentarististen oppositioliikkeiden väliseen tapaamiseen. Jo tuolloin Havrajeva kertoi tavoittelevansa järjestölleen puolueen statusta. Havrajeva on kertonut tiedotusvälineille antamassa haastattelussaan, että puolue tekee yhteistyötä kaikkien parlamenttipuolueiden kanssa ja on avoin yhteistyölle myös muiden poliittisten voimien kanssa.

Venäjän puoluekartalle ilmestyi toukokuussa myös kolmas tulokas, joka on kuitenkin pikemminkin paluumuuttaja, kuin varsinaisesti uusi puolue. Kyseessä on oppositiopoliitikko Vladimir Ryzhkovin johtama Venäjän tasavaltalaispuolue, joka rekisteröitiin puoluerekisteriin jo vuonna 2002. Viisi vuotta myöhemmin puolue kuitenkin lakkautettiin Venäjän korkeimman oikeuden päätöksellä. Puoluejohto valitti asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka totesi puolueen lakkauttamisen laittomaksi loppuvuodesta 2011. EIT:n päätöksen johdosta Venäjän oikeusministeriö palautti Tasavaltalaispuolueen puoluestatuksen huhtikuussa tekemällä päätöksellään, joten Tasavaltalaispuolueen paluu puolueareenalle ei siis suoranaisesti liity Venäjän uuteen puoluelakiin.

Venäjän tasavaltalaispuolue on ollut jäsenenä vuonna 2010 perustetussa oppositiopuolueiden koalitio PARNAS:issa. Tasavaltalaispuolueen on kerrottu myös suunnittelevan yhdistymistä toisen suuren oppositiopuolueen Jablokon kanssa. Liberaali-demokraattinen puolue kertoo ajavansa Venäjälle henkisiä, taloudellisia ja poliittisia vapauksia. Puolue kannattaa myös kaikkia viime kuukausien protesteissa esitettyjä poliittisia vaatimuksia. Kyseessä voidaan myös sanoa olevan Venäjän vanhin demokraattinen puolue, koska sen juuret juontavat jo vuonna 1990 perustettuun NKP:n demokraattiseen siipeen.

Venäjän puoluekenttä siis monipuolistuu, mutta tässä vaiheessa on vielä aikaista sanoa, onko uusilla puolueilla mahdollisuuksia nousta varteenotettaviksi poliittisiksi haastajiksi nykyisten parlamenttipuolueiden rinnalle. Esimerkiksi parlamentin ulkopuolisten oppositioliikkeiden ongelmina ovat olleet niissä vallinneet johtajaegoihin liittyneet erimielisyydet sekä sisäiset ristiriidat. Tätä mieltä on muun muassa RIA Novostin haastattelema politiikan asiantuntija Josif Diskin. Tilanne on aiheuttanut muun muassa sen, että parlamentin ulkopuolinen liberaalidemokraattinen oppositio ei ole kyennyt yhdistämään voimiaan yhdeksi vahvaksi puolueeksi. Tasavaltalaispuolueen rekisteröimisen myötä sellainen mahdollisuus olisi nyt olemassa. Tällaiselle liberaalikoalitiolle olisi olemassa myös tilausta äänestäjäkunnan keskuudessa. Esimerkiksi Josif Diskin on sitä mieltä, että Venäjällä noin 15% äänestäjistä olisi jo nyt valmiita äänestämään jonkun liberaalin puolueen ehdokkaita. Diskinin mukaan tällaisten kansalaisten osuus on koko ajan kasvussa.

Pienten puolueiden ja opposition kohdalla tilannetta hankaloittaa myös se, että uusi puoluelaki ei mahdollista vaaliliittojen muodostamista vaaleissa. Tätä voidaan kiertää muodostamalla epävirallisia vaaliliittoja esimerkiksi siten, että eri äänestyspiireissä kaikki opposition ehdokkaat asettuisivat vain yhden, alueen vahvimman oppositiopuolueen ehdokkaiksi. Tämä vaatisi kuitenkin oppositiolta saumatonta yhteistyötä niin alueilla kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Oppositiopuolue Jablokon johtaja Sergei Mitrohin epäilee, että uuden puoluelain ja lukuisten uusien puolueiden myötä Venäjän yhteiskunta on vaarassa pirstaloitua sosiaalisin ja etnisin perustein. Sen sijaan politiikantuntija Aleksander Kynievin mukaan uudesta laista on yhteiskunnan kannalta enemmän hyötyä kuin haittaa.
– Politiikan kulttuuri on aikuistunut ja äänestäjät eivät enää aio antaa ääntään selkeille poliittisille marginaaleille. Nykyiset, jo olemassa olevat puolueet ovat tästä syystä etulyöntiasemassa ja uusien puolueiden tulisikin nyt mahdollisimman nopeasti saavuttaa näkyviä poliittisia menestyksiä esimerkiksi kunnallisvaaleissa ja pormestarivaaleissa, Kyniev toteaa RIA Novostin haastattelussa.

Politologi Pavel Svatnekovin mukaan parhaat mahdollisuudet nousta varteenotettavaksi haastajaksi oppositiopuolueeksi olisi vasemmistolaisella Sosialidemokraattisella liitolla, jonka perustamista ovat suunnitelleet muun muassa Gennadi Gudkov, Ilja Ponomarjov sekä Oksana Dmitrieva. Joukkoon olisi mahdollisesti tulossa mukaan myös tähän mennessä lähinnä katupolitikoinnilla julkisuutta niittäneen Sergei Udaltsovin johtama Vasen rintama.

Russkij Zhurnalin päätoimittaja Aleksander Morozovin mukaan uusilla puolueilla tuskin tulee lähitulevaisuudessa  olemaan mahdollisuuksia edes 5-7% kannatuslukemiin, varsinkaan jos niiltä puuttuu kansan tuntema johtaja. Potentiaalisimmaksi haastajaksi voisikin Morozovin mukaan nousta presidentinvaaleissa kohtalaisen hyvin pärjänneen Mihail Prohorovin perustama uusi oikeistolaispuolue. BBC:n haastattelemat Svantekov ja Morozov ovat sen sijaan samaa mieltä siitä, että nationalistisille puolueille ei tällä hetkellä ole äänestäjäkunnan keskuudessa tilausta. Radikaalien ajatusten ja nationalististen poliitikkojen kannatus ei asiantuntijoiden mukaan ole tällä hetkellä niin korkeaa kun voisi ensivaikutelman perusteella päätellä.

Lopulta Aleksander Morozov kuitenkin uskoo, että mikäli valtapuolue Yhtenäinen Venäjä aikoo pitää valtapuoluestatuksestaan kiinni myös tulevaisuudessa, uusien poliittisten voimien taistelu vallasta voi jäädä hedelmättömäksi. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa siihen, että uudet puolueet syövät ääniä vain toisiltaan, eivätkä valtapuolueelta. Puoluekentästä on vaarassa muodostua atomi, jonka keskiössä on nykyinen valtapuolue ja sen ympärillä joukko marginaalipuolueita, toteaa Morozov.

Advertisements