Karjalan Kuvalehti no 9 / HELMIKUU 2012

Uuden Suomen blogeissa kiinnostusta herätti Mihail Kurvisen kirjoitus 09.01.2012, jossa hän esitteli Venäjän vallan vertikaalin pitkänä kaaviona nimineen ja kuvineen pääministeri Vladimir Putinin nimen alla.

 Kaavion Kurvinen oli suomentanut venäläisestä The New Times –viikkolehdestä. Kaaviossa Venäjän vallanpitäjät on jaettu neljään ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat taustaltaan turvallisuusjoukkoihin kuuluneet henkilöt eli silovikit.

Toiseen ryhmään kuuluvat Putinin Pietarin aikaiset luottohenkilöt. Kolmanteen ryhmään Putinin kanssa Ozero-huvilaosuuskunnan perustajat. Ja neljänteen ryhmään Putinin sukulaiset, ystävät ja muu läheinen piiri. Yhteistä näille ryhmille on merkittävä rikastuminen Putinin ystävinä ja luottohenkilöinä.

Oheinen Putinin vallan vertikaali luettelee nimiä ja asemia. Kunkin henkilö taustaa tai nykyistä asemaa ja varallisuutta ei ole mahdollista tarkastella. Useista henkilöistä löytyy googlettamalla lisätietoa. Sangen erikoista on se, että Putinin alle oli ensimmäiseksi listattu nykyinen presidentti Dmitri Medvedev.

Tähän havainnolliseen vallan vertikaali –kaavioon tutustumisen jälkeen heräsi kiinnostus, mitä muita ajatuksia kaavion suomentajalla ja blogistilla olisi Venäjästä. Ja olihan niitä ajatuksia paljonkin.

Mihail Kurvisen haastattelu perustuu hänen ja lehden päätoimittaja Veikko Saksin väliseen keskusteluun Turun yliopistolla.

Lisäpanosta suomalaiseen Venäjäkeskusteluun

Venäjän suuret tapahtumat vaikuttavat aina Suomenkin tilanteeseen. Karjalan Kuvalehti halusi kuulla, miten venäjää äidinkielenään puhuva nuori opiskelija näkee Venäjän kehityksen. Vastauksissa on paljon mielenkiintoista ja käsitystä avartavaa.

 Mihail Kurvinen on asunut Suomessa 9,5 vuotta ja sitä ennen 14 vuotta Venäjällä. Miksi Turun yliopistossa poliittista historiaa ja valtio-oppia lukeva nuori mies osallistuu aktiivisesti Venäjä-keskusteluun?

– Olen kotiutunut hyvin tänne ja pidän Suomesta. Olen huomannut, että Suomessa on kiinnostusta Venäjään. Keskustelu on joskus hieman puutteellista, se perustuu muutaman ihmisen mielipiteeseen. Tiedot ovat hyvin erilaisia.

Eri lähteitä ja näkökulmia on paljon

– Suomessakin on ryhmiä, jotka voimakkaastikin kannattavan putinismin ihanteita. Venäjä-keskustelussa on tilaa minullekin. Tarkoitukseni on asemoitua Venäjän asiantuntijaksi. Uudessa Suomessa pitämäni blogi (http://www.suurijamahtava.com) on lähtenyt kiinnostuksestani. Ensin kehitän omaa tietämystäni ja asiantuntijuuttani aiheeseen.

– Minua kiinnostavat ne prosessit, jotka Venäjällä tapahtuvat. Putin tuli valtaan vuonna 2000, minä muutin Suomeen 2002. Minua kiinnostaa oikeasti tietää, mitä siellä on tapahtunut. Siksi yritän tutustua mahdollisimman moneen lähteeseen ja näkökulmaan. En ole poliittisesti sitoutunut.

– Kannatan demokraattisia ja liberaalisia arvoja. Venäjällä ne yhtyvät opposition mielipiteisiin. Se ei tarkoita, että kannattaisin opposition ihmisiä henkilökohtaisesti, vain arvoja. Pyrin tutustumaan myös vallan ja hallinnon näkemyksiin ja katson, mikä on näiden kahden suhde.

Venäjän kehitysprosessi on ollut ainutlaatuinen

Voiko läntinen demokratia toimia Venäjällä? – Se olisi toivottavaa. Mikään valtio ei ole mennyt läpi sellaista kehitystä, että maassa on ensin lähes 80 vuotta sosialismia ja heti romahduksen jälkeen siirrytään demokratiaan.

– Neuvostoliiton perinnön jälkeen on vaikea rakentaa mitään järkevää. Venäjän demokratiaa rakentavat henkilöt ovat kaikki entisiä kommunisteja.

– Nyt olisi mahdollisuus demokratiakehitykseen. On kasvanut uusi sukupolvi ja on kehittymässä on uudenlainen keskiluokka. Siirtymä pitäisi toteuttaa pikku hiljaa, ei vallankumouksen keinoin, sillä se olisi ratkaiseva virhe.

Jäykkä järjestelmä ei siirry heti demokratiaan

Olisiko siirtyminen vallan vertikaalista demokratiaan mahdollista? – Kyllä se on ajan myötä mahdollista. Opposition keskuudessa on väärä kuvitelma siitä, että jos Vladimir Putin otetaan vallasta pois, Venäjä välittömästi voisi siirtyä länsimaiseen demokratiaan. Järjestelmä on tähän liian jäykkä.

– Putinin lisäksi on paljon muita ihmisiä. Monen ihmisen taloudellinen intressi on mukana. Mikään ei onnistu nopeasti, mutta kehitys voi lähteä liberalisoitumisen suuntaan. En usko, että regimeä kyetään enää kiristämään. ”Muttereiden kiristäminen” voi provosoida vallankumoukseen.

– Kaupunkilaiset massat voisivat tehdä muutoksen. Venäjällä on tärkeää, mitä mieltä asioista ovat ns. eliitit, jotka pitävät valtaa käsissään ja ovat yhteydessä valtaan. Mitä mieltä paikalliset eliitit ovat tästä kehityksestä?

Korruptiolla on historialliset juuret

Eikö vaarana olisi se, että eliitti menettäisi asemansa? – Osa voi menettää. Onko mahdollista, että korruptio loppuisi? – Venäjällä korruptio on ollut pitkään, tsaarin ajoista saakka. Sillä on pitkät historialliset juuret.

– Korruptiota on mahdotonta poistaa kokonaan. Korttitalo hajoaisi, koska kauppa ja muut prosessit tehdään niillä säännöillä. On toivottavaa, että korruptio pienenee. Mutta sitäkään muutosta ei voi tehdä heti.

– On tehtävä jotain, että korruptioprosessi lähtisi laskuun. Putinin aikana byrokratia ja korruptio ovat kasvaneet hirvittävästi. Jos rangaistuksia lisätään ja on suurempi vaara jäädä kiinni, peli kovenee ja lahjussummat kasvavat. Tarvitaan järjestelmällistä muutosta.

Korruptio on kaiken kattava

Medvedev on tullut ulos korruption vastaisella kampanjalla. – Käyttäisin sanaa, että Medvedev on tullut ulos korruptionvastaisella puheella ja Putin on tätä myötäillyt. Kautensa aikana Medvedev on sanonut paljon kauniita sanoja modernisaatiosta ja innovaatioista, käytännössä lähes kaikki ovat jääneet toteuttamatta.

Eivätkö Putin ja Medvedev ole kaikkein suurimmat korruption saajat? – Näin väitetään. Eräs tsekkiläinen lehti on laskenut Putinin klaanin omaisuudeksi noin 130 mrd. dollaria. Käsittääkseni klaaniin on laskettu vain lähimmät sukulaiset ja ehkä joitain lapsuudenaikaisia kavereita. Veropapereiden mukaan Putin ei omista juuri mitään.

– Medvedev on sanonut, että vuosittain budjetista varastetaan korruption kautta biljoona ruplaa eli 1/10 budjetista. Vuoden 2011 budjetti oli noin 350 mrd. dollaria.

Erään venäläisen lähteen mukaan budjettirahasta palautuu budjetin myöntäjälle Pietarin ja Moskovan alueilla noin 30 %. Idässä määrä voi nousta 80 % tasolle. Tämän päälle tulee kaikki muu korruptio. Mihail Kurvinen ei tätä lähdettä tunne, eikä siihen ota kantaa.

Hankintaportaali paljastaa korruptiota

– Se, mistä Medvedevin mukaan varastetaan, tiedetään tarkasti. Valtion kaikki tilaukset laitetaan nettiin. Yhdestä portaalista näkee siten kaikki tilaukset.

Aleksei Navalnyi’n suosio perustuu juuri näihin asioihin. Hänen perustamansa Rospil-organisaatio seuraa avoimen tietokannan listoja ja he etsivät erilaisia huijausmenetelmiä. Jos jotain ostetaan esim. kolminkertaiseen hintaan, todennäköisesti silloin mukana on joku jakomenetelmä.

– Navalnyi’llä on ryhmä juristeja, jotka tekevät virallisia valituksia ja tilauksia joudutaan perumaan. Hänen nettisivuillaan www.rospil.info näkyy suunnilleen se summa, jonka he ovat onnistuneet pelastamaan budjetista.

Oppositio ajaa rehellisiä vaaleja

Venäjällä on ollut yli kolme vuotta liikehdintää Vladivostokista Viipuriin. Istuuko hallinto ruutitynnyrin päällä? – Jos mitään ei tehdä, jotain dramaattista ajan kuluessa tapahtuu. En kuitenkaan usko aseelliseen konl iktiin arabimaiden  tapaan.

– Putin julkaisi 16.01.2012 viisisivuisen  artikkelin, jossa hän ensimmäistä kertaa  kutsuu oppositiota vuoropuheluun kanssaan. Hän tiedostaa, että kansan keskuudessa on tyytymättömyyttä ja vaatimuksia.  Hän teeskentelee, ettei ymmärrä syytä.  Ihmiset vaativat vallan vaihtoa, mutta  mitä sitten, mitä on tarjolla sen tilalle?

– Putin vaatii oppositiolta selvää vastausta. Se on väärä lähtökohta, koska oppositio ei ole samalla tavalla strukturoitu tai  hierarkkinen kuin valta. Siinä on erilaisia  ryhmiä anarkisteista äärinationalisteihin.  On turha odottaa yhtenäistä ohjelmaa.  Kaikki, mitä oppositio yrittää ajaa, on rehelliset vaalit.

Päätöksentekijät eivät kansan  kontrollissa

Vaikuttaako Putinin kutsu rehelliseltä? – Ei. Tässä on ongelma. Stanislav Belkovski on sanonut, vallanpitäjät elävät kaksoistodellisuudessa. He ilmeisesti vilpittömästi uskovat, että kansan enemmistö tukee heitä. He eivät ymmärrä näiden prosessien merkitystä.

– Aktiiviset ihmiset eivät enää suostu siihen, että heitä pidetään laumana. He haluavat osallistua politiikkaan ja päätöksentekoon. Nykyinen valta on pieni ja suljettu piiri, joka tekee päätöksiä aika pitkälle keskenään.

– Sen ryhmän legitimiteetti on vähäinen. Itse säätämiensä lakien perusteella heidän valtansa on laillinen, mutta onko se kansan mielestä legitiimi. Päätöksentekijät eivät ole mitenkään kansalaisten kontrollista.

Kansalaisyhteiskunta on herännyt

– Viimeisimmät protestit osoittavat, että kansalaisyhteiskunta on herännyt. Se on vielä aika alkeellinen, mutta herääminen on positiivista. Esim. Navalnyi’n aloitteissa nähdään, miten kansalaiset yrittävät valvoa korruptioprosesseja.

Onko Mihail Prohorov aito kansalaisyhteiskunnan edustaja? – Ei hän monien mielestä sellaiselta vaikuta. Hän ei ole itsenäinen pelaaja, mutta enemmän positiivinen kuin negatiivinen. Toivoisin, että hänestä voisi kehittyä oikea poliitikko.

– Jos Prohorov ja Grigori Javlinski menevät vaaleihin, niin kenen lähtö legitimoi vaaleja länsimaiden silmissä? Silloinhan voidaan sanoa, että Putinia vastaan on demokraattista oppositiota. – Aktiivikansalaisten silmissä vaalit tuskin ovat legitiimit, koska lähtöasetelma on hyvin epärehellinen.

Presidentinvaalien lähtöasetelma epärehellinen

Mitä mieltä olet presidentinvaaleista? – Vaalien lähtöasetelmat ovat alun perin epärehelliset. Vaaleja on vaikeata pitää legitiimeinä. On metafora, että kun menet pelaamaan huijareiden kanssa korttia, todennäköisesti häviät.

– Ne ehdokkaat, jotka menevät pelaamaan, tiedostavat siihen liittyvät vaarat. Mielipidemittauksiin on vaikea suhtautua vakavasti niin kauan kuin Putinia näytetään joka päivä valtiollisissa kanavissa. Nykyään federatiiviset kanavat näkyvät koko maassa.

– Valtiollisten mielipidemittausten mukaan Putin on edelleenkin luotettavin. Jossain kansan osassa näin varmasti onkin. Mielipidemittauksiin tulee suhtautua varauksella.

– Vaaleja varten kahden miljoonan allekirjoituksen kerääminen on oikeasti mahdotonta. Aina löytyy haluttaessa virheitä. Viime vaaleissa Andrei Bogdanov sai vähemmän ääniä kuin hänen oli vahvistettu keränneen allekirjoituksia.

Miten vesimelonista voisi tulla presidentti?

– Venäjällä on sananvapautta ja erilaisia tietokanavia. Toiset niistä ovat massiivisia, joidenkin vaikutus on vähäinen. Nettiin pääsevät saavat vaihtoehtoista tietoa. Joku on sanonut, että jos vesimelonia näytetään joka päivä televisiossa neljän vuoden ajan, se todennäköisesti valitaan presidentiksi.

– Niin kauan kuin kaikilla ehdokkailla ei ole samanlaista pääsyä televisioon, mielipidemittauksissa ja ranking-listoissa on hyvin vähän perää. Putinia näyttävissä kanavissa on stop-listoja, joten oppositiojohtajat eivät ole näkyvillä.

– Duuman vaaleissa kaikki neljä puoluetta on hyvin rakennettu järjestelmään sisälle, niin kommunistit, Vladimir Zhirinovskin puolue kuin Oikeudenmukainen Venäjäkin.

Vaaleista tehdään aikaisempaa rehellisemmät

Käytetäänkö presidentin vaaleissa samoja menetelmiä kuin edellisissä ja Duuman vaaleissa? – On monta menetelmää, millä vaalien tulosta on vääristelty ja vääristellään. Sitäkin voidaan kysyä, miten Boris Jeltsin voitti vaalit vuonna 1996, vaikka hänellä oli aluksi vain viiden prosentin kannatus.

– Putinista voi tulla presidentti heti ensimmäisellä kierroksella, mikä on rehellisesti hyvin epätodennäköistä. Kun hallinnassa on koko media, kaikki varat ja kaikki hallintoresurssit ja tulos silti jää alle 50 prosentin, se tietää muutosta venäläisten mielissä.

– Veikkaan, että todennäköisesti hallinto pyrkii, että vaalit olisivat rehellisemmät kuin edelliset, koska ihmisiä pitäisi vähän rauhoitella. Ehkä sen vuoksi kaikki muut presidenttivaalin ehdokkaat ovat luvanneet vapauttaa Mihael Hodorkovskin, jos tulevat valituiksi – paitsi Putin.

Putin ei ole poliitikko, eikä osallistu debattiin

Vallanpitäjät haluavat saada Putinin valtaan keinolla millä tahansa. Jos toisella kierroksella ovat vastakkain Putin ja

Gennadi Zjuganov, silloin valitaan pienempi paha. Jopa monet liberaalisti ajattelevat äänestävät Putinia, koska eivät halua kommunistia valtaan. Jos niin kävisi,
on vaara että privatisaatio purettaisiin ja oligarkit joutuisivat ehkä vankilaan.

– Koska jo lähtöasetelma on epärehellinen, Putin ei osallistu debattiin. Se on strategisesti oikea ratkaisu, koska hän ei ole poliitikko, eikä ole koskaan ollutkaan.

– Ainut poliittinen kampanja, mihin Putin on osallistunut, oli Anatoli Sobtšak’in vaalipäällikkönä toimiminen Pietarissa. Ne vaalit he hävisivät perusteellisesti. Hänelle on ehkä jäänyt siitä jonkinlainen pelko.

Reformit ovat jo myöhässä

Onko uusi puolueiden perustamiseen liittyvä lakialoite tällaista rauhoittelua? – Kun Duuman vaalien jälkeen oli mielenosoituksia, Medvedev piti aika pitkän puheen, jossa hän lupasi monta asiaa. Duumassa on nyt tehty lakialoite, että puolueen rekisteröimiseen tarvittaisiin vain 500 ihmistä, nyt vaatimus on ollut 40 000 ihmistä. Myös kuvernöörien vaalit luvattiin palauttaa.

Mikä tämän tavoite lopulta on? – Tavoitteena on rauhoittaa ihmisiä. Syntyy pieniä puolueita, ei niistä ole vallanpitäjille pelkoa. Eikä laki ehdi vaikuttaa ennen kuin viiden vuoden kuluttua.

– Pitää muistaa, että ihmiset vaativat uusia vaaleja, joten valta on tässä epäonnistunut. Reformit ja hyvät aloitteet ovat myöhässä. Jos Medvedev olisi ne tehnyt muutamaa kuukautta ennen Duuman vaaleja, se olisi ehkä ollut hyvä asia.

Korruptio kuristaa Venäjän aktiivikansalaisia

Voiko Venäjän aktiivikansalaisia verrata arabikevään kansalaisiin? – Arabikevään aktiivit olivat työttömiä nuoria. Siellä hallinto oli kovempi kuin Venäjällä, jossa kuitenkin voi yksityiselämässä suhteellisen vapaasti toimia. Venäjällä aktiivikansalaiset ovat hyvätuloisia nuoria.

Eikö hyvätuloisilla venäläisillä ole paljon menetettävää? – Ei mielestäni. He ovat sivistyneitä, tavallisia kansalaisia, mm. pienten ja keskisuurten yritysten pyörittäjiä. Korruptio kuristaa heitä koko ajan. He ovat osa järjestelmää, mutta he kärsivät tästä järjestelmästä.

– Korruption saajat ovat kaikista rikkaimpia ja virkamiehiä, osa sitä valtavaa byrokratiaa. Juuri tämä byrokratia on Putinin takana.

Valta = mahdollisuus rikastua

– Venäjällä valta on yhtä kuin rajoittamattomat mahdollisuudet ennen kaikkea taloudellisesti, mahdollisuudet rikastua. Hallinnolliset resurssit on hyvin organisoitu. Sen vuoksi vallasta tullaan taistelemaan.

– Ennen kuin yhteiskunnallinen herääminen toteutuu, valtaa ja resursseja käytetään hyväksi niin pitkälle kuin mahdollista.

Eikö hyväksikäytön lisääntyessä edunsaajien joukko laajene? – Todennäköisesti. Toinen vaara on se, että jos valta vaihtuu ja uudet toimijat pääsevät ”ruokintapaikalle”, he puolestaan lähtevät hyväksikäyttämään järjestelmää.

Valta ei siirry yhdessä päivässä

Vallassa oleva silovikijoukko on todella suuri. Voiko valta siirtyä? – Yhdessä päivässä se ei onnistu, kyseessä on pitkäaikainen prosessi.

– Totta kai vallan pystyy siirtämään. Presidentin rooli on sellainen, että nopeasti pystytään vaihtamaan ihmisiä. Medvedev on samasta porukasta kuin Putin, joten hänen presidenttikautensa ei ole keikuttanut venettä.

Kudrinin potkut eivät merkinneet mitään

– Esimerkiksi Aleksei Kurdin on pelannut ison roolin. Hän on Putinin kaveri, ystävä, yli 10 vuotta valtionvarainministeri. Hän sai Medvedeviltä potkut, mutta eihän se tarkoita mitään. Hän on edelleen Putinin ystävä.

– Kudrin oli merkittävässä roolissa, kun Putinista tuli presidentti. Nykyään Kudrin tarjoaa palvelujaan sovittelija kansalaisliikehdinnän ja vallan välillä. Hän kertoo olevansa perustamassa uuden puolueen, hän on siten hyvin mukana liberalisoitumisprosessissa.

Onko Kudrin nyt potkut saatuaan kansan silmissä luotettavampi kuin ennen? – Hän on aina ollut järjestelmäliberaaleja, sillä Venäjän vallassa on aina ollut jonkin verran liberaaleja ainakin taloudessa mukana. Onhan Venäjä harjoittanut melko liberaalia talouspolitiikkaa. Ja suojannut eliittiä.

Valta aloittanee jonkinlaisen demokratiaprosessin

– Putinin tultuaan valtaan poliittiset vapaudet maassa korvattiin ns. makkaralla. Syntyi eräänlainen yhteiskunnallinen sopimus vallan ja kansan välillä, kansa ei puuttunut politiikkaan ja valta takasi hyvinvointia.

Syntyiköhän siinä usko oman vallan ikuisuuteen? – Todennäköisesti hallinto ja valta ajattelivat, että tämä voi jatkua vaikka kuinka pitkälle. Nyt on osoitettu, ettei aktiivinen kansanluokka sitä hyväksy.

– Luulen vallan aloittavan jonkinnäköisen demokratiaprosessin. Vireillä oleva puoluelakialoite on askel kohti ihmisten vaatimuksia. Mutta se ei riitä. Tarvitaan uusia vaaleja, mutta niitä Putin ei ole valmis vielä tarjoamaan.

Kiristetäänkö muttereita, vai mitä tapahtuu?

Millaisia vaihtoehtoja näet Venäjällä olevan? – On vaarallista, jos ei tehdä mitään. Se voi johtaa vallankumoukselliseen tilanteeseen. Toinen vaihtoehto on ”kiristää muttereita”. Kolmas vaihtoehto on liberalisoida.

– Valta toivoo, että aktiiviset ihmiset unohtaisivat ja rauhoittuisivat. Mutta sellaista ei tapahdu. Tavoitteena on tehdä Putinista presidentti ja vasta sen jälkeen nähdään, mitä tapahtuu.

– Merkkejä on molempiin suuntiin. Sergei Ivanov on nimitetty presidentin kansliapäälliköksi. Sergei Rogozin’ista tehtiin varapääministeri. Nämä ovat kovia miehiä ja tämä siirto voi olla ennustus siitä, että toimenpiteitä kiristetään.

Putinin ohjelmassa vain lupauksia

Eikö Putinilla ole vain huonoja vaihtoehtoja jäljellä? – Kyllä. Mutta liberalisaatio johtaa tilanteeseen, ettei oppositio pane vastaan, jos Putin osallistuu vaaleihin rehellisillä säännöillä. Jos Putin voittaa rehelliset vaalit, olkoon kansan valitsema presidentti.

– On todennäköistä, ettei hän voi muuttua. Hänellä on liian paljon valtaa ja nykyisessä ohjelmassa on vain lupauksia. Ei edes NKP:n aikana ohjelma näyttänyt tällaiselta. Nyt puuttuu poliittisen ohjelman ydin kokonaan.

– On vain lupauksia, että parannetaan ja luodaan olosuhteita. Herää kysymys, mitä olette tehneet 12 vuoden aikana. Miten aiotte toteuttaa uudistukset ja kuka sen tekee? Jos tekijöinä ovat samat ihmiset, jotka ovat olleet 12 vuotta vallassa, mitään ei tapahdu.

Putin häivyttää yhteyttään Yhtenäiseen Venäjään

– Putin kirjoittaa artikkelissaan, että kansalaisyhteiskunta herää. Kun Vladislav Surkov siirtyi vallasta pois huomattiin, ettei Yhtenäinen Venäjä ole enää suosittu.,Kampanjassaan Putin ei viittaa Yhtenäiseen Venäjään, vaikka hän on sen ehdokas ja nimellinen johtaja. Hän pyrkii eroon Duuman vaaleissa saadusta huonosta maineesta.

– Jos järjestelmää demokratisoidaan, voidaan rekisteröidä paljon uusia puolueita, eikä demokraattinen rintama taaskaan pysty sopimaan mistään. Pikkuhiljaa luodaan pieniä omiapuolueita, jotka kantavat valtaa ja niistä luodaan uusi valtapuolue. Tätä pidän todennäköisenä.

Laajat kansankerrokset luottavat Putiniin

– Mielenosoittajat, aktiivikansalaiset eivät edusta koko kansaa. Heillä on ulkomaanpassi, parempi tulotaso, monet osaavat jotain vierasta kieltä. Tämä muistuttaa vähän historiallista tilannetta, sillä Venäjällä on aina ollut slavofiilit ja zapadnikit, slaavilaisuuden ja länsimaalaisuuden ihailijat.

– Venäjällä on vielä tosi laajat kansankerrokset, jotka oikeasti luottavat Putiniin. Monella on hyvin vanhoillinen arvopohja, eikä heitä poliittiset vapaudet kiinnosta. Heitä kiinnostaa, että pystyy hankkimaan elantonsa ja koulutuksensa. He elävät neuvostokaudella. Syrjäseudulla kaikki eivät välitä, onko Brezhnev, Jeltsin vai Putin vallassa. Elämänlaatu on ratkaiseva.

– Kansanliikkeissä on mukana nationalisteja. Väitetään, että jos yhteiskunta demokratisoidaan, on suuri vaara, että tämä, Dmitri Olšanskin määritelmän mukaan ns. arkaainen enemmistö, joilla on vanhoilliset arvot, äänestää nationalisteja. Ainoa ideologia, minkä hänen mielestään laajat kansan kerrokset pystyvät omaksumaan, on nationalismi.

Demokratia voi johtaa Venäjän hajoamiseen

– Jotkut intelligentsija-joukoissa uskovat, että nationalistit voittavat aidosti vapaat vaalit ja he ovat hyvin vaarallisia ryhmittymiä vallassa. Kreml puolestaan yrittää tukea ja kehittää tätä vastaväitettä demokratisoitumiselle. Heidän toimiensa pohjalta Putin olisi vielä ollut aika liberaali johtaja.

– Venäjällä on paljon alueita, joissa nationalistien ottaessa vallan voi syntyä ongelmia. Silloin voi alkaa Venäjän hajoamisprosessi.

– Demokratian vastaisen prosessin perusajatuksena siten on, että demokratia voi johtaa Venäjän alueelliseen hajoamiseen. Lehden toimituksen arvion mukaan tämä on tarkastelijastariippuen hyvä tai huono asia.

Mainokset