"Kaikki mitä haluat tietää nykypäivän Venäjästä"

Artikkelit kategoriasta “Historia”

Moskovan elokuun 1991 vallankaappaus – Puttšin epäonnistuminen | osa 5/5

Kirjoitettu syyskuu 6, 2012

Muistelmissa esitetyt vallankaappauksen epäonnistumiseen vaikuttaneet syyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat hätätilakomitean johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja heidän haluttomuutensa ottaa vastuu mahdollisista uhreista. Toiseen ryhmään kuuluvat aktiivisen vastarinnan toiminta ja demokratian rooli. Ja kolmanteen ryhmään kuuluvat usein esitetyt huhut armeijan tottelemattomuudesta. Hätätilakomitealla ei ollut johtajaa Jeltsin arvostelee hätätilakomitean jäsenten psyykkisiä ominaisuuksia. Hänen mukaansa – vaikka he olivat todella hyviä ammattilaisia ja asiantuntijoita – ”jokaisella heistä oli pieni persoonallisuushäiriö, jonkinlainen poikkeama käyttäytymisessä, ajattelussa tai psykologiassa.  Tällä varsin pitkälle menevällä väitteellä on nähdäkseni selviä poliittisia päämääriä. Ottaen huomioon, että hätätilakomitean jäsenet eivät saaneet tuomioita, Jeltsin ilmeisesti pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnalliseen mielipiteeseen.       Jeltsinin mukaan vallankaappaus epäonnistui heti alussa, kun Gorbatšovin luokse lähettiin liian heikko delegaatio. Toisaalta hätätilakomitealla ei ollut johtajaa tai sellaista henkilöä, johon kansa olisi…

Moskovan elokuun 1991 vallankaappaus – Tapahtumien tulkinnat aikalaisten muistelmien valossa | osa 4

Kirjoitettu elokuu 25, 2012

Demokraattisen vastarinnan kärkihahmojen muistelmista ilmenee, että taantumuksellisen vallankaappaus oli ennakoitu, mutta yllättävä.  Sobtšak ja Gorbatšov korostavat, että huhut kaappauksen uhasta liikkuivat yhteiskunnassa, niin kotimaisessa kuin ulkomaalaisessa mediassa, joten Gorbatšovia lainaten: ”Kaappaus ei ollut mikään äkillinen jyrähdys tai tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta”. Gorbatšov ei kuitenkaan uskonut, että se olisi voinut alkaa vallitsevissa olosuhteissa. Hänen mielestään “vain mielipuolet olisivat uskaltaneet ryhtyä alusta alkaen tuhoon tuomittuun kaappaukseen”. Vallankaappaus oli ennakoitu, mutta yllättävä Uusi liittosopimus herätti paljon kysymyksiä myös Venäjän johdon keskuudessa. Esimerkiksi Hasbulatov oli huolissaan Venäjän federaation autonomisten tasavaltojen pyrkimyksestä saada tasa-arvoinen asema ja samat poliittiset oikeudet kuten liiton tasavalloillakin. Tällainen kehitys olisi voinut johtaa ei ainoastaan Neuvostoliiton, mutta myös Venäjän federaation hajoamiseen. Tämän takia elokuun 19. päivän aamuksi oli suunniteltu korkeimman neuvoston presidiumi, johon aikoi…

Moskovan elokuun 1991 vallankaappaus – Tapahtumien tulkinnat aikalaisten muistelmien valossa | osa 3

Kirjoitettu elokuu 22, 2012

Puhuttaessa historiallisesta tapahtumasta, se miten sitä kutsutaan eli käsitteen valinnalla on tärkeä merkityksensä, sillä se luo ennakkokäsityksen asian luonteesta. Suomen historiassa tällainen esimerkki on vuoden 1918 kansalaissota, josta on käytetty monta erilaista nimeä. Pelkästään nimeämällä tapahtuma tietyllä lailla tutkija ottaa kantaa. Itse käytän työssäni vakiintunutta vallankaappaus- tai vallankaappausyritys-termiä. Muistelijoiden ja monen historioitsijan mielestä tämä ei kuitenkaan ole olleenkaan näin itsestään selvä asia.   Vallankaappaus vai yritys pelastaa isänmaa? Esimerkiksi politologi Sergei Kurginjan – joka on viime vuosina saanut paljon julkisuutta venäläisessä mediassa – ei hyväksy vallankaappaus tai puttš -käsitettä.  Hän määrittää käsitteen puttš kumoukseksi, jossa käytetään armeijaa ja tiedustelupalveluita perustuslaillista velvollisuuttaan suorittavan, vallassa olevan hallituksen syrjäyttämiseksi. Kurginjan vertaa elokuun tapahtumia Kreikan sotilasjuntan vallankaappaukseen vuonna 1967 sekä Augusto Pinochetin johdolla suoritettuun sotilasvallankaappaukseen Chilessä vuonna 1973,…

Moskovan elokuun 1991 vallankaappaus | osa 2

Kirjoitettu elokuu 20, 2012

Hätätilakomitea oli vallankaappausyrityksen ensimmäisen päivän informaatiosodassa etulyöntiasemassa. Komitealla oli käytettävissään käytännössä kaikki tiedotusvälineet. Hätätilakomitean ”Neuvostoliiton johdon julkilausuma” (ЗАЯВЛЕНИЕ СОВЕТСКОГО РУКОВОДСТВА) ja ”Vetoomus Neuvostoliiton kansalle” (ОБРАЩЕНИЕ К СОВЕТСКОМУ НАРОДУ) luettiin valtion television ja radion uutislähetyksissä, muuna aikana näytettiin balettia ja sinfoniakonsertteja. Seuraavana aamuna nämä tekstit ja muut asetukset julkaistiin Pravda-lehdessä. Dokumentit esiintyvät myös Janajevin muistelmissa. ”Neuvostoliiton johdon julkilausumassa” yritetään aluksi osoittaa hätätilakomitean toiminnan laillisuutta vetoamalla Neuvostoliiton perustuslain pykälään 127.7, jonka mukaan: ”Jos Neuvostoliiton presidentti syystä tai toisesta ei voi jatkaa tehtävissään hänen toimivaltansa siirtyy Neuvostoliiton varapresidentille, kunnes valitaan uusi presidentti. Jos tämä ei ole mahdollista, valtuudet siirtyvät Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajalle. Uuden presidentin vaalit on pidettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.” Todetaan, että Mihail Gorbatšov huonon terveydentilan takia ei pysty jatkamaan Neuvostoliiton presidentin tehtävissä. Mitään todisteita Gorbatšovin tilasta ei kuitenkaan esitetä.…

Moskovan elokuun 1991 vallankaappaus | osa 1

Kirjoitettu elokuu 19, 2012

”Ihmisellä, joka ei kadu Neuvostoliiton hajoamista, ei ole sydäntä ja sillä joka ajattelee, että liitto voidaan palauttaa sen alkuperäisessä muodossa, itse asiassa ei ole aivoja.”                                                                                        Kenraali Lebed Vuoden 2011 joulukuun duuman vaalien jälkeen Neuvostoliiton viimeisten kahden vuoden kehitys on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Herännyt kansalaisyhteiskunta vaatii jälleen uusia demokraattisia lainsäädännön uudistuksia. Samanlaisia massiivisia katumielenosoituksia on nähty Moskovassa 22 vuotta sitten 4. helmikuuta 1990.    Tuolloin Moskovan kaduille tuli vähintään 200 000 ihmistä, jotka vaativat Neuvostoliiton perustuslain kuudennen pykälän kumoamista. Tämän lain pykälän mukaan Neuvostoliiton kommunistinen puolue oli maan kiistämätön poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnallisten järjestöjen ydin. Puolue määritteli yhteiskunnallisen kehityksen strategiat sekä sisä- ja ulkopoliittiset linjaukset. Puolueella siis oli johtava ja ohjaava asema kaikissa yhteiskunnallisen elämän alueilla. Jo seuraavana päivänä mielenosoitusten jälkeen, 5. helmikuuta 1990 NKP:n keskuskomitea…

Ihmisten jälkeen on poutasää

Kirjoitettu lokakuu 6, 2011

Teksti ja kuvat:  Saska Heino  Mihailin esittämän toiveen mukaisesti olen kirjannut ylös muutamia mietteitä viime toukokuiselta Tšernobylin-matkaltani. En ole tarkoituksella pyrkinyt ajallis-paikallisesti täsmälliseen kertomukseen, vaan pikemminkin tuokiokuvaukseen paikasta, josta meillä jokaisella on varmasti jonkinlainen mielikuva. Rakennamme kuvamme meitä ympäröivästä aineellisesta todellisuudesta tietoisuutemme varaan ja meistä jokainen rakentaa kuvansa omista lähtökohdistaan riippuen. Seuraavin sanoin olen ilmaissut omani. Toivon, että yhdessä valittujen otosten kanssa te lukijat pystytte osaltanne samastumaan kokemukseen, joka on valitettavan harvalle tuttu: matkakokemukseen paikasta, jossa ihmisen jälkeen on poutasää. Tšernobyliä ympäröivä vyöhyke on petollinen. Sen petollisuus perustuu ympäristön näennäisen rauhallisuuden, sen tyynen rappion, ja ionisoivan säteilyn väliseen vuorovaikutukseen. Ionisoiva säteily on ilmiö, jota on opittava kunnioittamaan; luontaista taipumusta sen karttamiseen meillä ei ole. Suhteemme säteilyyn on alkuun välillinen. Havaitsemme sen huonosti valottuneissa valokuvissa tai…

  

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 31 muun seuraajan joukkoon